CAD/CAM-yhdistyksen viimeisimmän tutkimuksen mukaan käyttäjät eivät enää koe niin suurena ongelmana osaamisen puutetta, kuin edellisenä vuonna. Tämä on positiivinen asia ja on merkki siitä, että koulutuksiin on ilmeisesti viimeinkin panostettu enemmän. 

Suurimmiksi ongelma-alueiksi PDM/PLM-alueella ovat nousseet järjestelmien käytettävyys ja ohjelmistojen puutteelliset ominaisuudet. Tämä ei kuulosta hyvältä ja järjestelmätoimittajien pitäisi ottaa tästä vaarin. En kuitenkaan usko, että järjestelmät ovat heikenneet ainakaan ominaisuuksien suhteen. Kaikilta toimittajiltahan tuntuu tulevan uusia ominaisuuksia lisää joka vuosi. Tuskin kukaan on ottanut käyttöön kaikkia niitä ominaisuuksia, joita tämän päivän järjestelmät tarjoavat. Yksi syy siihen, että käytettävyys on noussut listalla, on varmasti se, että nyt PDM/PLM-järjestelmiä on alettu toden teolla hyödyntämään. Tällöin päällimmäisenä mielessä ovat usein päivittäin järjestelmillä tehtävät operaatiot, jotka pitäisi olla mahdollisimman jouhevia. Tässäkin pätenee vanha sanonta, että tieto lisää tuskaa.

Toinen käytettävyyteen vaikuttava tekijä on se, miten yrityksen PDM/PLM-ympäristö rakennetaan ja millaista toiminnallisuutta siltä odotetaan. Tässä on valitettavan usein käynyt niin, että yritetään haukata kerralla liian suuri pala tai pyritään vääntämään järjestelmä tukemaan olemassa olevaa prosessia periaatteella ”tuumaakaan ei muuteta”. Nämä ovat usein johtaneet hyvinkin monimutkaiseen järjestelmätoteutukseen. Tämä ei tarkoita, että liiketoimintaa pitäisi rakentaa järjestelmien sanelemilla ehdoilla. Tästä ei useinkaan ole kyse, sillä toimintatapoja olisi tarpeen virtaviivaistaa ja ajanmukaistaa järjestelmistä riippumatta. PDM/PLM-järjestelmä voi paremminkin olla mahdollistaja toimintatapojen muuttamiseksi vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden liiketoimintaa. 

Aina ei myöskään ole osattu huomioida erilaisia käyttäjäprofiileja. PDM/PLM-järjestelmiä käyttävät hyvinkin erilaiset ihmiset, eri positioista. Järjestelmien tuntemus ja käyttö saattavat olla täysin eri tasoilla. Kun nyt aloin sanontoja viljellä, niin tässä jos jossakin pätee ”yksinkertainen on kaunista” –periaate tai lontoolla keep it simple! Perusasiat kannattaa ensin laittaa kuntoon ja vasta sitten ryhtyä ottamaan käyttöön monimutkaisempaa toiminnallisuutta. Best practise –toteutuksissa käyttöliittymä on konfiguroitu käyttäjäprofiilin mukaan – suunnittelijalla on erilainen käyttöliittymä tuotetietoon, kuin esimerkiksi kokoonpanijalla.  Käytettävyyteen liittyy myös järjestelmän toimivuus ja saatavuus, jota mitataan usein kuinka suuren ajan järjestelmä on ollut käyttäjien käytettävissä. Edellä mainitun tutkimuksen käytettävyys viittaa pääsääntöisesti, kuinka hyvin sovellus vastaa käyttäjän tarpeisiin ja kuinka helppo sitä on käyttää ei niinkään toimivuuteen ja saatavuuteen. Toki tälläkin saralla on useimmilla parannettavaa varsinkin silloin, kun järjestelmän käyttö on globalisoitumassa ja on kyettävä tarjoamaan 24*7*365 saatavuutta. 

Artikkelin aiheena on Tiedonhallinta. Voit seurata tämän artikkelin vastauksia RSS 2.0 -virran avulla. Sekä vastauksien kirjoittaminen että seurantailmoitusten lähettäminen on juuri nyt estetty.